Jalometalliala

Jalometalliala 10 vuotta, Kipinästä syntynyt, tulella tehty -näyttelyn avajaiset 11.3.2020

Galleria MBDA

Iltaa arvoisat kutsuvieraat, näyttelyn taitajat ja jalometallialan opettajat

  • 80 opiskelijaa valmistunut 10 vuoden aikana jalometallialan artesaaniksi.
  • ensimmäinen ryhmä ammattitutkinto-opiskelijoita sisällä, valmistuvat vuoden 2020 lopussa.

Onko korut turhia vai tarpeellisia? Mikä korun merkitys on?

Ei ole olemassa kulttuuria ilman koruja tai koristeita. ihminen on halunnut aina koristautua

  • Ensimmäiset korulöydöt ovat vuodelta 25 000 eaa Välimeren rannikolta Ranskan alueelta löydetyt kalanruotokorut, lävistetyistä kalanruodoista tehtyjä kaulanauhoja
  • Amuletti = mukava pidettävä esine, jonka uskotaan tuovan hyvää onnea tai suojaavan kantajaansa sairauksia, onnettomuuksia tai pahaa vastaan.
  • Talismaani = taikaesine, joka eroaa amuletista niin, että se on valmistettu tarkoin määritettyä tehtävää varten ja jotain rituaalia noudattaen. Talismaani on sisältänyt kirjaimia, numeroita tai muita symboleita.

Kultasepän taide ja –taito juontaa juurensa jo esihistorialliselta ajalta.

  • Itä-Euroopassa käytettiin kultaa koriste-esineissä jo 6000 vuotta sitten
  • Kultaa on löytynyt luonnosta sellaisenaan. Kullan pehmeys on mahdollistanut sen muokkaamisen alkeellisilla välineillä.
  • Kultaa ja hopeaa pidettiin samanarvoisena, kunnes niiden keskinäinen arvostus muuttui hopealöytöjen yleistyessä. Myös pronssi on ollut yleinen korumetalli. Pronssin käyttö edellytti valutaidon osaamista, kupari + tina

Kultasepän ammatti on maailman vanhimpia ammatteja.

Korualla käytetään edelleen vuosituhansia vanhoja tekniikoita.

  • Egyptistä löytyneet hieroglyfit vuodelta 2600 eaa. kuvaavat kultaa. Kaikki korutyypit ovat olleet jo silloin käytössä ja useat erilaiset tekniikat. Kultasepän taito ollut korkea.
  • Jalometallien muokkaamisen taitavat henkilöt olivat yhteisössä korkeassa asemassa.

Suomessa kultasepäntaide on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä: Oppia on haettu ja ammattia harjoitettu naapurimaiden kulttuurikeskuksissa Tukholmasta ja Pietarista, mistä alan tietotaito ja eri tyylilajit ovat levinneet Suomeen.

  • Oululaisella kulta- ja hopeasepäntyöllä on lähes neljäsataavuotiset perinteet.

Kulta- ja hopeasepän ero?

  • 1600-luvulla Oulussa tiedetään toimineen kaikkiaan 14 kultaseppää. Tuolloin enemmän seppiä oli vain Turussa ja Viipurissa. Oululaisen kultaseppäperinteen varhaisin edustaja oli kultaseppä Johan (1613-1635).
  •  
  • Ouluun vaikutteet tulivat pääasiassa Turusta ja Tukholmasta. Tukholmaan ne tulivat Ranskasta
  • Oululaiset hopeasepäntyöt ovat erittäin arvostettuja. Seppien ammattitaito tunnetaan laadullisesti ja tyylillisesti korkeatasoisena. Nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan museossa.
  • Juho Hesekiel Pekuri oli yksi maineikkaimpia ja menestyneimpiä Oulussa vaikuttaneita kultaseppiä. Hän vaikutti kaupungissa vuosina 1884–1943.
  • Suomen liitettyä Venäjään 1809 oli luonnollista, että oppipojat ja kisällit lähtivät varakkaaseen Pietariin etsimään oppia ja menestystä
  • Suomalaiset kultasepät olivatkin erittäin kysyttyjä ollen tunnettuja ahkeruudestaan ja luotettavuudestaan.
  • 1800-luvun lopulla he muodostivat neljäsosan Pietarin ulkomaalaisista kulta- ja hopeasepistä. Esimerkiksi keisarillisen hovihankkijan Carl Fabergén ateljeissa suomalaiset osallistuivat loistavien taide-esineiden valmistukseen ja oppivat hallitsemaan suvereenisti ammattinsa erikoistekniikat.
  • Venäjän vallankumouksen puhjetessa 1917 monet näistä kultasepistä palasivat Suomeen työskentelemään suomalaisten kultaseppien työhuoneissa tai perustaen oman ateljeen.

Tämä näyttely esittelee eri tekniikoita. Korut on valmistettu hyödyntäen eri materiaaleja ja erilaisia valmistustekniikoita. Yhdestä tekniikasta vastaa työpari tai -ryhmä, joka on muodostettu sekä artesaani- että kultaseppä opiskelijoista. Tiimi tai työpari on valinnut tietyn tekniikan ja molemmat ovat tehneet tekniikkaan pohjautuen korun. Lisäksi työparit ovat päättäneet keskenään teeman, jonka ympärille suunnittelu pohjautuu. Koruja on esillä 18. Saamme nähdä, millaisia koruja on syntynyt, kun tekniikkana on perinteinen filigraani tai esimerkiksi vähemmän tunnettu anticlastic raising?

  • Kultaseppä Juha Koskela on ollut ohjaamassa tähän tekniikkaan. Juha on Suomessa harvinaisen tekniikan kiistaton mestari ja tunnettu myös maailmalla.
  • OSAOssa opettajina on ollut oululaisia kultaseppiä. He ovat toimineet myös työpaikkaohjaajina ja arvioijina.

Oulussa on oltu edelläkävijöitä uusien tekniikoiden hyödyntämisessä. Kiitos kuuluu Maurille. Nähtävissä uuden ja vanhan tekniikan yhdistämistä. OSAOssa ollut oma paikallisesti tarjottavat tutkinnon osa Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus. Uudessa taideteollisuusalan perustutkinnossa tietokoneavusteisuus on huomioitu.

Lisää korun merkityksestä:

Koru on paitsi koriste tai taikaesine, taitoa, tekniikkaa tai kulttuuria se on usein myös

lahja

  • koru on voinut olla uhrilahja jumalille
  • Koru on ihmisten välisten suhteiden symboli. vihkisormukset, huomenlahjat ym.
  • kultakello, Emmi Katariina Lilja, syntyi 1886, muutti Amerikkaan 1898 Conneaut- nimiseen kaupunkiin Ohiooon.

Initiaatio-merkki

 = siirtymäriitti

  • yhteisön järjestämiä seremonioita, jotka liittyvät yksilön sosiaalisen aseman (statuksen) muutokseen.

Symboli

risti, piispan risti, kruunut

  • Keskiajalla koruista tuli hallitsijakulttiin tai kirkolliseen riittiin kuuluva symboli.

merkki

  • Koru voi olla arvon tai viran merkki

viesti

  • Koru voi esim. viestiä kuulumisesta johonkin ryhmään. hakaneulakorut, yritysten pinssit
  • Korut ovat aina jäsentäneet yksilön suhdetta paitsi itseensä, myös yhteisöön.

statussymboli

  • Korulla voi olla statusarvoa.
  • Koru palvelee tarvetta erottua ja samastua johonkin ryhmään.

sijoituskohde

  • ”Timantit ovat ikuisia”

”Kultaan kannattaa sijoittaa”

muotoilua

jolloin korussa yhdistyvät suunnittelu, korkea laatu ja asiakkuusajattelu

Koru voi olla taidetta

  • Koru voi olla myös ilmaisun väline.
  • Korut ovat itsenäisiä taideteoksia,

joihin liittyy korun historia, korun erilaiset merkitykset, keho, korun ja korun käyttäjän suhde, materiaalien merkitykset…

Korutaide eroaa muusta taiteesta että se on aina suhteessa käyttäjään tai kuviteltuun käyttäjään.

Suomessa korkeatasoista korutaidetta.

Koru voi olla elinkeino ja yrittäjyyttä.

NY-yritystoiminta. NY-yrittäjyys on toiminut ponnahduslautana usealle opiskelijalle alkaa yrittäjäksi.

Jalometallialalla on jo pitkään harjoiteltu yrittäjyyttä jo opiskeluaika ja tehty yhteistyössä mm. näyttelyprojekteja ja toteutettu myyntitapahtumia. Korualan NY-yrittäjät ovat pärjänneet alueellisissa ja valtakunnallisissa NY-kilpailuissa. Viimeksi Uskalla Yrittää -semifinaalitapahtumassa jalometallialan NY-yriyts Jewellery Obcura keräsi voittoja jopa kahdessa eri kategoriassa; parhaan tuotteen palkinto sekä paras kansainvälinen potentiaali. Kilpailuun osallistui 43 NY-yritystä. 

Koruilla on siis merkitystä. Käsityöläinen paitsi tuottaa esineitä – lahjatavaroita, huonekaluja, vaatteita, koruja – hän voi myös vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja arvostuksiin. Käsityöläisyys – ja muotoilu ylipäätään – on funktionaalisuuden ja tuotteeseen liittyvien arvojen ja mielikuvien yhteenliittämistä. Parhaimmillaan se on pyrkimys kohti parempaa ympäristöä, parempaa elämää.

Käsityön, korujen, muotoilun ja taiteen merkitys on myös kulttuurinen.

Yhteisön arvot heijastuvatkin mm. siinä miten se vaalii kulttuuriaan ja sen erityspiirteitä.  Arvostus näkyy myös siinä, miten yhteisö pitää huolta kulttuurintekijöistään – taiteilijoistaan ja käsityöläisistään.

Oulu on hakemassa vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Toivottavasti kulttuuripääkaupunkihanke tekevät käsityön ja muotoilun näkyväksi osaksi oululaista kulttuuria. Myös OSAO on hakenut mukaan toteuttamaan kulttuuripääkaupunkihanketta.

Lopuksi muutama sana opiskelijoille, näyttelyn taitajille:

Jukka Jalonen: ”Avain menestykseen on valmistautuminen eli sitkeä harjoittelu ja sen sietäminen.”

Taidon oppiminen vaatii 10 000 toistoa.

”Rakasta siis lajia enemmän kuin tulosta”.

luovuus ja osaaminen syntyy työtä tekemällä, ei inspiraatiota odottamalla.

Tulevaisuuden työelämässä tai yrittäjänä ei pärjää, jos ei osaa toimia muiden kanssa. Verkostoituminen on tärkeää jo opiskeluaikana.

  • Tiimimäisen toiminta ja yrittäjämäinen tapa toimia opiskelussa kehittävät yhteistyötaitoja, sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta, vastuunkantoa, johtamistaitoja ja alaistaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja.

Taitoja, joita tarvitaan työelämässä vaikka ei yrittäjäksi ryhtyisikään.

Tämän näyttelyprojektin olette toteuttaneet  yhteistyönä opiskelijalähtöisesti alusta loppuun.

Perustutkintoryhmä on vastannut koko näyttelyn markkinointimateriaalin sekä esillepanon suunnittelusta  ja toteutuksesta.

Nykykäsityksen mukaan yksi parhaimmista ja tuloksia tuottavimmista tavoista oppia on jakaa tietoa ja osaamista muiden kanssa. Tämä toteutuu tiimioppimisessa, joka on tässä projektissa nähtävissä.

  • Kultasepän tai käsityöläisen työ on perinteisesti ollut yksinäistä työtä. Nykykäsityöläiset uskaltavat verkostoitua ja yrittää yhdessä. Esimerkkinä osuuskunta Artesaani ja paja 1605. Kannustankin teitä yhteistyöhön myös muiden alojen kanssa.

Käsityöyrittäjän tuote ei nykyään välttämättä enää nykyään ole materiaalinen, puuta, kangasta tai metallia, yhtä hyvin käsityötuote voi olla oppiminen tai elämys. Käsi- ja taideteollisuus on vahvemmin osa muita elämän alueita. Miettikää rohkeasti eri vaihtoehtoja.

  • Käsityöläisen asiakas voi olla myös esim. ryhmä kiinalaisia, jotka haluavat nähdä miten koruja toteutetaan ja haluavat päästä niitä itse tekemään.

Yhdessä tekeminen lisää luovuutta.

  • Luovuus edellyttää yksilöltä syvällistä perehtymistä omaan alaan eli asiantuntijuutta. Opiskelijan tulee ensi oppia alansa traditio ja historia, työmenetelmät jne.  Taito syntyy tuttuudesta.

Kasvatustieteen professori Jussi T. Kosken mukaan ehkä ainoa todellinen ero luovien ja ei-luovien henkilöiden välillä on heidän tietotasonsa. Luovat henkilöt ovat luovia siksi, että he tietävät enemmän ja kykenevät sen vuoksi reagoimaan joustavammin erilaisissa tilanteissa ja ratkomaan ongelmia useammalla vaihtoehtoisella tavalla.

Vasta alan traditioon perehtymisen jälkeen luovuuden edellyttämä sääntöjen perusteltu rikkominen tai persoonallinen soveltaminen tulee mahdolliseksi. Luovuus on kykyä yhdistellä asioita uudella tavalla. Mitä enemmän tietää asioita, sitä enemmän on yhdisteltävää.

  • Merkittävät luovat teot edellyttävät kovaa ja pitkäjänteistä työtä. Perustutkinnoissa tärkeää on oppia ammatin perusta ja traditio. Se on pohja ja edellytys luovuudelle. Meidän on lisäksi annettava eväät luovuuden kehittymiselle. Ammattitutkinto syventää tätä osaamista.
  • Osaaminen kehittyy myös vuorovaikutuksessa alan asiantuntijoiden eli työelämän kanssa.

Avain taideteollisuusalalla pärjäämiseen onkin juuri yrittäminen ja yhteistyö. Käsityöläisen on verkostoituva paitsi oman alansa toimijoiden, myös mahdollisimman laajasti eri sidosryhmien kanssa.

Olkaa ylpeitä osaamisestanne! Koulutusta pitää arvostaa ja artesaani- tai kultaseppä-nimikkeen pitää taata kuluttajalle, että tuote on laadukas ja taidolla tehty. Käsityönä ei kannata huonoa tehdä.

Kaikista tärkeintä on kuitenkin muistaa kuunnella asiakasta. Tuotteet tehdään asiakkaalle – ei itselle. Aitojen asiakaskontaktien merkitys on tärkeää jo opiskeluaikana.

Tämä projekti osoittaa, että teillä on motivaatiota ja luovuutta, sisäistä yrittäjyyttä, kykyä hallita kokonaisuuksia ja viedä projekti alusta loppuun asti, tunnette koko työprosessin.

Teillä on tärkeä tehtävä: säilyttää alan kulttuuriperintöä ja luoda uutta.,

Olkaa se luova hierre, jota yhteiskunnassa tarvitaan.

Kulttuuri ja taide on se, mitä meistä jää jälkeen tuleville sukupolville. 

Rohkeus on valinta ja asenne ratkaisee menestyksen.

Lopuksi haluan toivottaa tälle näyttelylle, OSAOn korualan koulutukselle ja teille opiskelijoille nenestystä Pablo Neruda sanoilla. Hän kirjoittaa runossaan Oodi esineille:

”Monet esineet kertoivat minulle kaiken, eivät vain hipaisseet minua tai minun käteni niitä. Vaan säestivät minun olemassaoloani.”